”Patruunan Pytingin restauroinnin jälkeen kävijät viihtyvät meillä pidempään monipuolisten palveluiden äärellä”, museonjohtaja Ville Majuri summaa syksyllä alkanutta hanketta.
Verlan puuhiomon ja pahvitehtaan vanhan päärakennuksen Patruunan Pytingin restaurointihankkeesta päätettiin syyskuussa mutta hankkeesta päästiin kertomaan yleisölle vasta marraskuussa rakennusluvan varmistuttua.
Viimeistään kesäkauden 2026 alkaessa uudistettu Patruunan Pytinki avataan yleisölle. Pääkerrokseen tulee ravintolatiloja sekä matkailupalveluja kuten lippumyymälä, infopiste ja matkamuistomyymälä. Toiseen kerrokseen tulee ryhmätyötiloja.
”Rakennus on merkittävä osa maailmanperintökohdetta, ja tulevaisuudessa vierailijoilla on luonteva syy astua sisään rakennukseen ja tutustua siihen tarkemmin”, yli 20 vuotta Verlassa työskennellyt Ville kertoo.
Verlan kruunu
Patruunan Pytinki kunnostetaan rakennuksen historiaa ja kulttuuriperintöarvoja vaalien. Arvokkaan rakennuksen rakenteet kunnostetaan ja sisustus palautetaan 1800-luvun lopun uusrenessanssihenkeen. Samalla rakennuksen talotekniikka uusitaan paloturvallisuus ja esteettömyys huomioon ottaen.
”Purkuvaiheessa joudumme ensin avaamaan välipohjarakenteet ja kunnostamaan ne. Osa lattioista on irrotettu, kun uusimme eristeet ja korjaamme lahovauriot. Myös kellarissa tehdään purkutöitä. Seuraavassa vaiheessa talon välipohjarakenteita vahvistetaan palkeilla. Kuluu vielä paljon aikaa ennen kuin pääsemme sisustukseen.”
Alkuperäisiä piirustuksia vuonna 1885 valmistuneesta rakennuksesta ei ole säilynyt, mutta rakennuksen suunnittelijan Eduard Dippelin aikaisia luonnoksia on löytynyt osasta taloa. Varhaisimmat piirustukset ovat vuodelta 1939.
”Täällä on tehty aiemmin kaksi peruskorjausta. Vuonna 1939 rakennukseen saatiin keskuslämmitys. Muutokset olivat varsin hienovaraisia, eikä kaakeliuuneja vielä tuolloin purettu. Seuraavassa peruskorjauksessa 1960- ja 1970-luvun vaihteessa menetettiin enemmän, kun kaakeliuuneja, hirsiseiniä ja kattomaalauksia purettiin.”
Ville Majurin ja perinnerakentajien iloksi yksi kaakeliuuni kuitenkin säästyi, ja kattolistojen alle jäi useita kerroksia seinätapetteja ja boordeja. Rakennuksesta tehtyjen tarkkojen tutkimusten perusteella on saatu kattava käsitys, millainen rakennus on eri aikoina ollut värimaailmaltaan ja koristeluiltaan.
Hyvää kannattaa odottaa
Nyt alkaneessa restauroinnissa Patruunan Pytinki palautetaan 1800-luvun lopun koristeelliseen uusrenessanssityyliin. Ajanjakso antaa kuitenkin sisustusvalinnoissa liikkumavaraa esimerkiksi värien valinnassa. Rakennus maalattiin ulkopuolelta vuosisadan vaihteen asuun vuosina 2012–2013.
Verlan tehdasmuseo on avoinna normaalisti koko remontin ajan. Vaikka ainakaan vielä ensi kesänä emme pääse kurkistamaan rakennukseen sisälle, hyvää kannattaa odottaa.
”Verlan houkuttelevuus käyntikohteena kasvaa, kun vuodesta 2007 suljettuna ollut rakennus aikanaan avataan yleisölle. Alueella on enemmän uutta nähtävää ja koettavaa, ja odotamme myös uusien palveluiden myötä maailmanperintökohteen kävijämäärän kasvavan nykyisestä noin 35 000-40 000 kävijästä”, Ville Majuri toteaa.
Kävijätutkimukset lupaavat hyvää
Suomen seitsemästä maailmanperintökohteesta tehdään kävijätutkimus viiden vuoden välein. Uunituoreet tulokset kertovat, että kävijät olivat yleisesti ottaen erittäin tyytyväisiä käyntiinsä. Parhaiten kävijät arvioivat kohteen siisteyden, museon ja opastuspalvelut. Käyntiä häiritsi lähinnä palvelutarjonnan rajallisuus. Päiväkävijät viipyivät kohteessa keskimäärin hieman vajaa kolme tuntia.
Verlan maailmanperintöstatuksella oli melko suuri tai erittäin suuri merkitys kävijöiden matkavalintaan.
Kävijätutkimuksissa on ollut mahdollisuus esittää myös Verlaa koskevia erilliskysymyksiä. Kun vuonna 2018 kävijöistä 54 % tiesi ennen vierailuaan UPM:n omistavan Verlan, nyt sen tiesi 76 % kävijöistä.
Restaurointi odotti sopivaa ajankohtaa
Pytingissä toimi vuoteen 2007 asti Kymin lomakylän päärakennus ja ruokala. Tehtaan johtaja Gottlieb Kreidlin asunnoksi alun perin suunniteltu rakennus suljettiin, kun sitä ei enää ollut turvallista käyttää.
Ennen kuin Patruunan Pytinkiä edes saatettiin harkita kunnostettavaksi, Verlassa oli maailmanperintökohteen säilymisen kannalta kiireellisempiä kunnostuskohteita. Tärkeimpiin rakennuksiin on muun muassa asennettu palosuojausjärjestelmät ja Verlankoskeen on rakennettu pato suojaamaan koskeen rajautuvaa tehdasta tulva- ja vuotovesiltä. Talvella 2018 Verlaan palautettiin lämmitys.
”Kunnostushankkeita ei ole ollut mahdollista tehdä samaan aikaan, ja Pytinki on ollut odottamassa vuoroaan lämmitysprojektin jälkeen. Matkailijoiden näkökulmasta tärkeillä ravintolapalveluilla on täällä olleet aika pienet tilat, ja nyt tällä kunnostuksella saamme ratkaistua ongelman.”
”Verlan hoitokunnassa keskustelimme pitkään hankkeesta ja teimme suunnitelmia. Investointipäätös syyskuussa oli todella iloinen hetki meille ja restaurointikohteena tämä on todella hieno”, Ville muistelee.
Restauroinnin kustannuksista vastaa pääosin UPM. Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiö on tukenut hanketta 550 000 eurolla.
Kirjoittaja
Sini Paloheimo
Viestintäpäällikkö UPM konserniviestintä