Verlan Jaalan puolen kylä on muodostunut 1890-luvulta lähtien niille maille, jotka alkuaan ovat kuuluneet Puolakan kantatilaan.
Asiakirjojen mukaan Puolakan tilan omisti 1870-luvun alussa Lena (Helena) Sigfridintytär. Hän omisti myös Poterin rusthollin ja itse asui Paljakan Alatalossa. Lena kuoli vuonna 1874. Hänen poikansa Tobias asui Poterin tilalla ja muutti sieltä perheensä kanssa 1870-luvulla Puolakan tilalle. Tobias Puolakka kuoli huhtikuussa 1877. Tammikuussa 1878 toimitettiin perunkirjoitus, josta selviää, että häneltä jäi vaimo Eeva-Liisa ja neljä alaikäistä lasta, joille oli määrätty holhooja. Kiinteänä omaisuutena mainitaan 1/3:n manttaalin suuruinen ja 10.000 markan arvoinen Puolakan perintötalo, jonka Tobias oli saanut perintönä. Tilaa rasitti Hypoteekkiyhdistyksen laina ja tilan väliraha Tobiaksen veljille, arvoltaan yhteensä 9.300 markkaa. Leski Eeva-Liisa ilmoitti, ettei hän ota osaa tilaan kohdistuviin velkoihin, koska hän ei tule siitä mitään perimään. Tila periytyi kokonaan alaikäisille lapsille, joiden asioita hoiti heidän holhoojansa.
Isä Tobiaksen kuoltua tila jäi alaikäisten lasten holhoojan hoidettavaksi ja myöhemmin sitä vuokraajana hoiti äidin toinen mies Taavi Juhananpoika. Lasten silloinen holhooja vuokrasi keväällä 1882 Gottlieb Kreidlille maa-alueen 50 vuodeksi. Vuokrasopimuksen Verlan tehdasyhtiö uusi aina kymmenen vuoden välein, viimeksi vuonna 1921. Tämän vuoksi Nestor Puolakka tarjosi maa-aluetta vuonna 1928 Verlan tehdasyhtiölle, koska vuokraoikeus päättyi 1932. Tehdasyhtiö piti hintaa liian korkeana, eikä suostunut ostamaan. Ennen vuokraoikeuden päättymistä tehdasyhtiö siirsi alueella olleen asuinkasarmin ja osan koulurakennuksesta 1920 luvulla omistamalleen maalle Valkealan puolella.
Vuonna 1903 kiinnekirjan Puolakan tilaan olivat saaneet Tobias Puolakan pojat Anders (Antti) Alfred ja Nestor Puolakka, joka jäi perheineen hoitamaan kotitilaa ja Alfred muutti asumaan Verlaan.
Verlan kylä Jaalan puolelle alkoi muodostua 1890-luvulla Puolakan tilan maille. Nestor Puolakka vuokrasi omissa taloissaan asuville mäkitupalaisille maa-alueita, jotka nämä myöhemmin ostivat omikseen 1920-luvulta alkaen.
Nykyisten omistajien kiinteistötunnuksen toiseksi viimeinen numero kertoo mistä tilasta tontti on aikoinaan lohkottu. Esimerkiksi: Kiinteistö n:o 286-470-12-3 Töyrylä
Kuusaan lukion opiskelijat ovat aloittaneet talojen nykyisten asukkaiden haastattelun ja jatkavat sitä kesäkuun loppuun. Reilut 20 taloa on haastateltu tässä vaiheessa.
Hannu Pukkila
Arkistoahmatti, joka kirjoittaa Verlan tehtaaseen liittyvistä ihmisistä ja asioista