Teknikko Heinrich Louis Hänel (1836-1905)

Minua on aina kiinnostanut, mitkä olivat Louis Hänelin tehtävät Verlan toisen tehdasyhtiön yhtiömiehenä. Hänel muutti jo vuonna 1883 takaisin Saksaan ja kävi sen jälkeen Suomessa vain muutaman kerran. Yhtiösopimusten mukaan hän sai saman kuukausittaisen korvauksen kuin kaksi muuta yhtiömiestä (Gottlieb Kreidl ja Wilhelm Dippell) ja oman osuutensa yhtiön tuloksesta. Joudutaan vain arvailemaan, mikä oli hänen tehtävänsä ja osuutensa yhtiössä. Kirjanpidon ja yhtiösopimusten perusteella tiedetään hänen osuutensa yhtiössä säilyneen siihen saakka, kun osakeyhtiö 1920 myytiin. Tutkiminen on joskus kuin salapoliisikertomus ja tulokset sattuman varassa. Hänelin kohdalla tämä pitää paikkansa.

Sukunimestä on käytetty muotoja Hänel ja Haenel. Passissa ja sotilaspalvelun todistuksessa se on Hänel, joten käytän sitä. Hänen jälkeläisiltään saamastani aineistosta selviää yksityiskohtaisia asioita hänen perheestään. Verlan tehdasmuseon arkistossa on tietoja hänen sijoituksistaan yhtiöön. Digitoiduista suomalaisista lehdistä saa tietoja hänen matkoistaan ja muista tapahtumista Suomessa. Saksan kaupunkien Wiesbadenin ja Dresdenin digitoiduista osoitekirjoista selviään hänen asuinpaikkansa ja talonsa. Näiden perusteella laadin kertomuksen Louis Hänelistä.

Louis Hänel syntyi 12.9.1836 pienessä Breitenbrunnin kunnassa, joka sijaitsi Saksin kuningaskunnassa. Hän astui sotilaspalvelukseen 15-vuotiaana, jolloin ammatiksi merkittiin paperintekijä. Sotilaspalvelu kesti elokuuhun 1855 ja sen jälkeen oli parina vuotena kertausharjoitukset.

Vuonna 1874 hän meni naimisiin 22-vuotiaan Marie Brandemerin kanssa, joka oli häntä 15 vuotta nuorempi. Tällöin Hänelin ammatiksi on merkitty tehtaanjohtaja. Pian tämän jälkeen pariskunta matkusti Suomeen Kymintehtaalle, Kirjassa Kymin osakeyhtiö 1872-1947 kirjoittaa Victor Hoving Hänelistä:

”Kymiyhtiö ilmoitti uudestaan Wochenblattissa ja otti palvelukseensa Werkführer Louis Haenelin, joka kolme vuotta oli johtanut erästä saksalaista paperitehdasta. Helmikuun alussa 1876 hän astui toimeensa, joka käsitti Kymiyhtiön kaikki kolme osastoa. Kymiyhtiön erään koneenhankkijan välityksellä Haenel oli saanut tilaisuuden oppia patentoidun menetelmän paperin valmistamiseksi keitetystä puusta, ts. luonnonruskeasta puuhiokkeesta. Hänen Kymiyhtiön kanssa tekemäänsä sopimukseen otettiin sen vuoksi määräys. ’että koska herra Haenel Kymin Osakeyhtiön kustannuksella on oppinut herrojen Meissnerin & Sohnin menetelmän, herra Haenel sitoutuu perehdyttämään yhtiön valitseman yhden henkilön täydellisesti tähän menetelmään.’. Haenel oli ilmeisesti kykenevä ammattimies, mutta hän oli ottanut niskoilleen liian raskaan työtaakan.”

Maaliskuussa 1876 syntyi perheeseen tytär Grete Aina, tuolloin isän ammatiksi merkittiin paperimestari. Verlan tehdasyhtiön perustamisvuoden maaliskuussa 1882 Marie synnytti toisen lapsen, joka kuoli kolme kuukautta myöhemmin.

Vaikka työpaikka oli Kymintehtaalla, niin asuinpaikaksi Preussin passiin merkittiin Valkeala-Kouvola. Passissa on Louis Hänelin ammattina teknikko. Perhe matkusti vuonna 1883 takaisin Saksaan. Paluun syynä oli todennäköisesti se, että vaimo odotti kolmatta lastaan, joka syntyi marraskuussa Wiesbadenissa ja sai nimekseen Hans Allan. Wiesbadenin osoitekirjassa Hänelin ammattina on tehtailija. Kaksi vuotta myöhemmin 1885 syyskuussa syntyi toinen poika Roland Heinrich Leipzigissa. Vuodesta 1889 lähtien perhe asui Dresdenissä, jossa tuolloin oli noin puolimiljoonaa asukasta. Ensin insinööri Picardin talossa, jolloin Louis Hänelin ammatiksi on merkitty teknikko. Vuonna 1895 he muuttivat toiseen taloon, jonka omistajaksi on 1897 merkitty tehtaanjohtaja Louis Hänel. Ei ole tietoa onko hän ollut jonkun tehtaan johtaja vai ottanut nimityksen itselleen Verlan yhtiömiehenä. Verlasta tuolloin saatu kuukausittainen palkkio ja vuotuinen voitto-osuus ovat riittäneet perheen elättämiseen ja mahdollistaneet talon hankkimisen.

Suomessa syntynyt tytär Grete Aina meni vuonna 1899 naimisiin tohtori Max Georg Mannin kanssa ja heille syntyi neljä lasta. Hänelin pojat Hans ja Roland kouluttautuivat kaupalliselle alalle. Roland valittiin yhtenä vuotena Verlan osakeyhtiön tilintarkastajaksi. Hans opiskeli Cambridgessa Englannissa 1 vuoden ja toimi pankkivirkailija Lontoossa. Vuosina 1909–1913 hän oli tuontiagenttina Moskovassa. Myöhemmin molemmat pojat olivat liikemiehinä Dresdenissä ja omistivat perheen talon äitinsä kuoleman jälkeen.

Louis Hänel kuoli 3.7.1905 Dresdenissä. Miehensä kuoleman jälkeen Mary Hänel kävi Suomessa muutaman kerran tyttärensä ja poikansa Rolandin kanssa ja osallistui Verla Osakeyhtiön yhtiökokoukseen vuonna 1913. Leskeksi jäätyään Mary (Marie) Hänel asui Dresdenin talossa ja piti siinä vuokralaisia. Mary Hänel myi omistamansa Verlan osakeyhtiön 204 osaketta vuonna 1920 ja sai niistä 4.080.000 Suomen markkaa, jotka sodan jälkeisissä oloissa tulivat tarpeeseen. Mary Hänel, syntyään Marie Louise Therese Brandemer, oli syntynyt 1851 ja kuoli vuonna 1935. Vuoden 1945 Dresdenin pommituksessa tuhoutui Hänelien talo ja Hänelin perheen jäsenistä kuolivat 10. helmikuuta Roland Hänel ja hänen Suomessa syntynyt sisarensa Grete Mann sekä tämän tytär Renate.

Verlan kolmesta yhtiömiehestä Hänel oli vanhin ja kokenein. Hän oli noin 15 vuotta muita vanhempi. Ei ole tietoa millaista kirjeenvaihtoa hän kävi heidän kanssaan.  Vuoden 1892 yhtiösopimusta ei uudistettu vuonna 1902, vaan yhtiöstä muodostettiin osakeyhtiö W. Dippellin kuolinvuotena 1906, vuosi Hänelin kuoleman jälkeen. Todennäköisesti Dippell arvosti Hänelin sitoutumista aikaisempiin yhtiösopimuksiin ja niiden tarkkaa noudattamista.

Louis Hänelin jälkeläisiä elää edelleen Saksassa ja muualla Euroopassa.

Hannu Pukkila

Arkistoahmatti, joka kirjoittaa Verlan tehtaaseen liittyvistä ihmisistä ja erikoisuuksista