Verlan tehtaan kansakoulu
”Verlan tehtaan kansakoulu aloitti toimintansa 1890. Sinä vuonna 1.10. Jaalan kirkkoherra Auvinen piti koulun vihkimisen yhtiön luovuttamassa huoneistossa (Jaalan puolella). Siinä oli yksi suuri luokkahuone sekä huone ja keittiö opettajatarta varten. Opetus oli maksutonta ja koulutarpeet saivat oppilaat myös ilmaiseksi. Kapinavuonna 1918 sai 5 oppilasta yhden aterian päivittäin. 1920 jaettiin 23 oppilaalle vaateapua. Jouluksi jaettiin hyville oppilaille palkkioksi virsikirjoja ja patruunalla oli tapana tilata 'renikoita' Pietarista. Nykyisin yhtiö antaa rahaa makeisten ostamiseen.
Opetusvälineisiin nähden koulu oli hyvin varustettu. Jo 1892 luettelon mukaan siihen kuului 6 karttaa, sekalaisia kuvastoja ja kirjoja lähes 300 nidettä. Ensimmäisenä vuonna koululla ei ollut valtionapua, mutta se sai sitä 1891 ja teki silloin 600 mk ja v.1907 korotettiin 900 markaksi.”
Näin Ilmonen kuvasi tehtaan koulun alkua 43 vuotta myöhemmin, vuonna 1933. Niiden vuosien aikana ehti maailmassa, Suomessa ja Verlassa tapahtua paljon. Koulukin oli jo siirtynyt kunnan järjestämäksi.
Lehti-ilmoituksessa (Uusi Suometar, 22.07.1890) haetaan naisopettajaa ja pyydetään lähettämään ”kelpaavaisuustodistukset” osoitteeseen Werlan Puuhiomo & Paperitehdas Selänpään asema. Verlan tehtaan kansakoulua perustamaan tuli Viipurista kansakoulunopettaja, rouva Edla Johanna Lundgren. Ilmeisesti hän tuli Verlaan Vilhelm Dippellin kontaktien kautta.
Lundgren (o.s. Niska) oli Verlassa opettajana lähes 14 vuotta, ja sopi hyvin aloittamaan koulutoiminnan. Hänen äidinkielensä oli suomi, mutta hallitsi myös ruotsin. Käytyään Tammisaaren ruotsinkielisen seminaarin, hänet valittiin vuonna 1877 Viipurin ruotsinkielisen kansakoulun opettajaksi. Opettajatar Edla Lundgrenilla oli Verlaan tullessaan opettajan koulutus ja kokemusta opettamisesta. Hän laati koulun opetussuunnitelman, aloitti opetusvälineiden hankkimisen. Joka syksy hän otti vastaan uudet ja entiset oppilaat. Kouluvuoden aikana hän kirjoitti hyvällä käsialalla merkinnät koulun päiväkirjaan ja oppilasmatrikkeliin Keväisin arvosteli oppilaiden oppisuoritukset, ja muutaman vuoden kuluttua kirjoitti päästötodistukset. Hän tuli toimeen kaikkien kanssa, säätyyn katsomatta. Oppilaita ei tullut vain lähiseudulta vaan kauempaakin, Kymintehtaalta ja Helsingistä.
Ensimmäisenä päivänä kouluun ilmoittautui lähes 30 oppilasta.
Päiväkirjan ensimmäinen merkintä oli ”Koulun vihkijäiset”. Varsinainen koulutyö alkoi seuraavana päivänä ja päiväkirjaan merkittiin:
9.10-10.00 Uskontoa Isästä Jumalasta ja luomisesta R. Ahonen
10.10-11.00 Luvunlaskua Havantoharjoituksia S. Ukko
11.10-12.00 Uskontoa Isästä Jumalasta ja luomisesta
12.10-1 Harjoituksia koulutapoihin
Koulunkäynti Verlassa oli alkanut.
Ensimmäisten oppilaiden joukossa oli tehtaan työntekijöiden, lähiseudun tilallisten ja torppareiden, renkien ja kauppiaan lapsia. Joukossa oli mestari Kronholmin Cecilia tytär, Koivulan pojat, 15-vuotias Anton ja 10-vuotias Kalle ja tytär Amanda. Lipun tyttäret Aina ja Hulda sekä monta muuta, jotka myöhemmin jäivät lyhyemmäksi tai pitemmäksi ajaksi Verlaan. Ensimmäisen kouluvuoden päättyessä 25 oppilasta sai valmistavalta luokalta päästötodistuksen.
Ensimmäiset oppilaat kävivät koulua viisi vuotta. Ensimmäisenä vuotena he saivat alkeisopetusta. Myöhemmin kouluaika oli neljä vuotta. Matrikkeliin merkittiin, oliko päässyt seuraavalle luokalle vai eronnut tai erotettu koulusta. Koulusta eroamisen syynä oli usein ”Eronnut kotitoimia varten.” Erottamisia tapahtui harvoin ja useimmin syynä oli huono käytös. Muitakin syitä oli: ”Erotettu pois koulusta 15.10.1894 kun hän omin hyvineen lähti kotoa maailmaa vaeltamaan, eikä saatu häntä pysymään koulussa eikä kotonaan.” Merkintä oli tehty 11-vuotiaan pojan kohdalle.
Ensimmäisen vuoden jälkeen uusia oppilaita tuli vuosittain kymmenkunta. Vakiintunut oppilasmäärä oli kolmisenkymmentä. Koulussa oli yksi opettaja, joka opetti kaikkia aineita ja oppilaita. Tämä yhtenäisti maailmankuvaa, jonka oppilaat jakoivat keskenään ja veivät kotiinsa.
Kouluviikko oli 34 tuntia. Koulussa oltiin maanantaista perjantaihin kuusi tuntia klo 9-16, välissä oli vapaatunti klo 13-14. Lauantaina koulussa oltiin neljä tuntia klo 9-13. Varsinainen koulu kesti neljä vuotta, joiden aikana opetettiin viitenä päivänä viikossa tunti uskontoa, äidinkieltä, kirjoitusta ja laskentoa. Ylimmillä luokilla lapset saivat opetusta historiasta, luonnosta ja maantieteestä. Lisäksi oli käsitöitä, piirustusta ja laulua. Välituntien leikit korvasivat voimistelun.
Oppikirjoina lukuvuonna 1894-95 olivat:
Uskonnossa: Pyhä Uusi Testamentti, Katekismus ja Sundvallin Biblian historia.
Äidinkielen lukemisessa: Topeliuksen Luonnonkirja ja Maammekirja. Kirjoituksessa ja kieliopissa Raition Hiljaiset kirjoitusharjoitukset ja Äidinkielen alkeisoppi.
Maantiedossa: Erslevin Yleinen maantieto
Historiassa: Yrjö-Koskisen Suomen historia ja Lehtisen Yleinen historia.
Luvunlaskussa eli laskennossa: Högmanin Luvunlaskun oppikirja ja Bonsdorffin Laskuharjoituksia.
Mittaustieteellinen muoto-oppi: Ojalan Mittausopillisia ohjeita.
Luonnontiedossa: Segerstedtin Luonnontiede.
Piirustus: Keinäsen Helppoja harjoituksia käsivaralla piirustamiseen
Kaunokirjoitus: Niemen Kaunokirjoitusjärjestelmä
Laulu: Rehströmin, Hannikaisen ja Lindsénin koululauluja.
Edla Lundgrenin aikana kouluun hankittiin oppikirjojen lisäksi havaintovälineitä sekä kirjastoon kirjoja ja lehtiä. Opettaja joutui tekemään vuosikertomuksen, jossa kysyttiin tietoja opetuksesta, koulurakennuksesta, kalusteista ja opetusvälineistä ja kirjastosta. Vuoden 1900 kertomuksen kohtaan 7. Opetusvälikappaleet ja Kirjasto on merkitty: Koululla on kaksitoista (12) karttaa. Luetteloitu mm. 2 pallokarttaa ja koko karttasarja Eurooppa, Aasia, Afrikka, Pohjois-Amerika, Etelä-Amerika ja Australia, Suomen kartta ja Suomen historiallinen kartta ym. Kuvateoksia (tauluja) Raamatun kuvateoksia, Suomen parhaat ruokasienet, Metriset mitat ja kaksi kuvaa kirjoitusta varten ”Istu näin” ja ”Älä istu näin”. Opetusvälineitä: 1 Harmonium (Harmooni), 1 Tellurium, 1 Helmitaulu, Karttapidätin ja karttakeppi. Koulun kirjastossa on 347 kirjaa.
Lapset saivat laajempaa opetusta kuin heidän vanhempansa, jotka olivat kiertokoulussa oppineet lukemaan, mutta eivät laskemaan ja kirjoittamaan. Lasten kautta kulkeutui monenlaista oppia ja tietoa koteihin.
Kouluun sai tulla sekä Valkealan että Jaalan puolelta. Lasten vanhemmat tekivät monenlaisten ammattien töitä. Tilallisten, työntekijöiden, hiomomestarin ja kasöörin lapset kävivät samaa yhden luokkahuoneen koulua, jossa oli sekä poikia että tyttöjä. Oppilaat saivat opetuksen ja koulukirjat ilmaiseksi. Opettajalle maksettiin palkka ja hän sai vapaan asunnon. Tehdasyhtiö maksoi opettajan palkan, opetusmateriaalit ja oppilaiden kirjat. Vuosikustannus oli noin tuhat markkaa. Ensimmäisenä vuotena 1.108 markkaa. Valtionapua saatiin vuodesta 1892 lähtien 600 markkaa vuodessa.
Vanhemmat nimittivät rakennusta kasöörin asunnoksi. Lapsille se oli koulutalo, johon oli rakennusvaiheessa tehty tilat kouluhuoneelle ja opettajattaren kahden huoneen asunnolle. Näissä tiloissa koulu toimi vuoteen 1922 saakka. Koulua ehti 32 vuoden aika käydä moni lapsi, joka myöhemmin meni oppikouluun tai oli tehtaassa töissä: Kasööri Eliksinin molemmat lapset kävivät tehtaan kansakoulun ennen jatko-opiskelujaan. Mestari Kronholmin lapsista poika Aksel Hugo jatkoi koulunkäyntiä Mikkelin lyseoon. Elli ja Sievä jatkoivat opiskeluaan Mikkelin tyttökoulussa. Tyko Kronholm meni Kouvolan Suomalaiseen Yhteiskouluun ja pääsi ylioppilaaksi 1917. Vuonna 1910 sai koulusta päästötodistuksen Lempi Mustonen, joka oli syntynyt Verlassa vuonna 1897. Myöhemmin hän teki töitä tehtaassa eri ammateissa. Hän jäi eläkkeelle tehtaan lopetettua toimintansa vuonna 1964.
Suomeen tuli oppivelvollisuuslaki 1921 ja sen myötä myös Verlassa koulujen järjestäminen siirtyi kunnille.
Hannu Pukkila
Arkistoahmatti, joka kirjoittaa Verlan tehtaisiin liittyvistä ihmisistä ja erikoisuuksista.