Maailmanperintö

UNESCOn maailmanperintösopimuksen tavoitteena on turvata yleismaailmallisesti arvokkaan kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyminen. Verla nimettiin maailmanperintökohteeksi, sillä se on ainutlaatuinen ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä vuosisadan vaihteen teollisuusmiljöö.

UNESCOn maailmanperintösopimus

UNESCO on YK:n alainen, vuonna 1945 perustettu kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö. Sen päätehtävä on myötävaikuttaa rauhan rakentamiseen, köyhyyden vähentämiseen, kestävään kehitykseen ja kulttuurien väliseen dialogiin edistämällä kansojen välistä yhteistyötä tieteen kasvatuksen ja kulttuurin avulla.

UNESCOn maailmanperintösopimus on tunnetuimpia kansainvälisiä yleissopimuksia. Yleissopimus maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemiseksi tuli voimaan 1972. Suomi ratifioi sopimuksen 1987. Sopimuksen tavoitteena on turvata yleismaailmallisesti arvokkaan kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyminen ja suojella sitä tuhoutumiselta tai rappeutumiselta. Sopimukseen on sitoutunut 191 valtiota eri puolilta maailmaa. Heinäkuussa 2017 maailmanperintökohteita sijaitsi 167 valtion alueella.

Maailmanperintösopimuksen liikkeellepanijana toimi suuri kansainvälinen ponnistus Egyptissä sijaitsevien Abu Simbelin temppelien siirtämiseksi turvaan Niiliin rakennetun padon nostattaman veden tieltä vuosina 1959-1968. Pelastusoperaatio herätti kautta maailman voimakkaan kansainvälisen yhteishengen korvaamattoman kulttuuriperinnön suojelemiseksi.

Maailmanperintösopimuksen lähtökohtana on huoli maailman uhanalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön säilymisestä tuleville sukupolville. Sen tavoitteena on kansojen välisen yhteistyön avulla osoittaa ja turvata maailman keskeisten kulttuuriperintökohteiden arvo ja säilyminen. Maailmanperinnössä on kyse koko ihmiskunnan yhteisestä kulttuuri- ja luonnonperinnöstä.

Kriteerit kulttuuri- ja luonnonperintökohteille

Maailmanperintöluetteloon pääseminen edellyttää kulttuuriperintökohteelta, että se on inhimillisen luovuuden mestariteos tai poikkeuksellisen merkittävä todiste olemassa olevasta tai jo hävinneestä kulttuurista. Kohde voi olla esimerkiksi merkittävää historiallista aikakautta edustava rakennustyyppi tai kuvastaa tietyn kulttuurin perinteistä asutusta. Se voi myös liittyä tapahtumiin, eläviin perinteisiin, aatteisiin, uskontoihin ja uskomuksiin tai taiteellisiin ja kirjallisiin teoksiin.

Luonnonperintökohde voi puolestaan kertoa maapallon historian tärkeästä kehitysvaiheesta tai olla esimerkki käynnissä olevasta ekologisesta tai biologisesta muutoksesta. Se voi edustaa poikkeuksellisen kaunista maisemaa tai olla uhanalaisen eläinlajin asuinpaikka.

Verlan tehdasmiljöö osaksi maailmanperintöä

Verla liitettiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1996 kriteerillä (iv): Verlan puuhiomo ja pahvitehdas sekä tehdasalueeseen liittyvä asutus ovat erinomainen ja huomattavan hyvin säilynyt esimerkki siitä pienimuotoisesta, maaseudulle syntyneestä paperimassa- ja pahviteollisuudesta, joka 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa menestyi hyvin sekä Euroopan pohjoisosissa että Pohjois-Amerikassa, mutta josta vain muutama on säilynyt meidän päiviimme.

Verlan maailmanperintökohteen hoitokunta

Maailmanperintökohteilla on niiden luonteeseen sopivat poikkihallinnolliset hoitokunnat.
Lue lisää Verlan hoitokunnasta täältä.