Hio­mo­teol­li­suus

Hio­mo­teol­li­suus Suo­mes­sa

1856 Kiin­nos­tus Suo­mes­sa heräsi

Kirjanpainaja Carl Wilhelm Holmström suunnitteli ensimmäisenä Suomessa puupaperin valmistamisen aloittamista. Hän sai senaatilta luvan perustaa puuhiomon ja paperitehtaan Viipuriin, mutta luopui hankkeesta.

1857 Naa­pu­rit eh­tivät edel­le

Ruotsin ensimmäinen puuhiomo perustettiin vuonna 1857 Trollhättaniin. Samana vuonna sai alkunsa myös Tanskan hiomoteollisuus ja seuraavana vuonna Venäjän.

1859 Kin­te­rin puu­hio­mo

Apteekkari Achates Thuneberg lunasti Holmströmin oikeudet ja rakennutti Suomen ensimmäisen puuhiomon Viipurin maalaiskunnan Kinterin kylään.

1866 Tam­pe­reen puu­hio­mo

Vuori-insinööri Fredrick Idestam perusti Tampereen puuhiomon Tammerkosken rannalle. Seuraavana vuonna hän sai puuhiokkeestaan pronssimitalin Pariisin maailmannäyttelyssä.

1869 Ko­ti­mais­ta tuo­te­ke­hit­te­lyä

Fredrick Idestam kehitteli yhdessä Tampereen Konepajan johtajan Herman Kaufmannin kanssa uudentyyppisen hiomakoneen, jolle he hakivat patentin. Seuraavana vuonna Idestam kokeili menestyksekkäästi kuusen käyttöä hiomapuuna haavan ohella.

1869 Mäntän puu­hio­mo

Apteekkari Gustaf Adolf Serlachius käynnisti Keuruun pitäjään rakennuttamansa puuhiomon.

1869 No­kian puu­hio­mo

Idestamin toinen puuhiomo aloitti toimintansa Nokiankosken rannalla.

1871 Kyröskos­ken puu­hio­mo

Tamperelaiset kauppiaat L.J. Hammarén, G.O. Sumelius ja August Nyberg ostivat entisen kangastehtaan Hämeenkyröstä ja muuttivat sen puuhiomoksi.

1872 Val­kea­kos­ken puu­hio­mo

Apteekkari E.J. Granberg ja kauppias C.J. Villgrén rakennuttivat puuhiomon ja paperitehtaan Sääksmäen pitäjään Valkeakosken äärelle.

1872 In­ke­rois­ten puu­hio­mo

Kauppa-asiamies Th. Leonard Hellström ja kenraaliluutnantti Carl August Standertskjöld perustivat puuhiomon, paperi- ja pahvitehtaan Anjalankosken rannalle.

1872 Tam­pe­reen toi­nen puu­hio­mo

Tammerfors Träsliperi Aktiebolag rakennutti puuhiomon Tammerkosken yläjuoksulle.

1872 Ver­lan puu­hio­mo

Insinööri Hugo Neumann perusti maamme yhdeksännen puuhiomon Verlankosken rannalle. Hiomo paloi 1874. Itävaltalaissyntyinen paperimestari Gottlieb Kreidl, viipurilainen konsuli Wilhelm Dippel ja saksalaissyntyinen paperimestari Louis Haenel rakennuttivat paikalle uuden puuhiomon ja pahvitehtaan, jotka käynnistettiin vuonna 1882.

1873 Kuu­san­kos­ken puu­hio­mo

Kreivi Carl Robert Mannerheimin perustamat puuhiomo, paperi- ja pahvitehdas aloittivat toimintansa Kuusankosken Myllysaaressa.

1874 Ky­min puu­hio­mo

Vuorineuvos Axel Wilhelm Wahrenin Kuusankosken itärannalle rakennuttamat puuhiomo, paperi- ja pahvitehdas aloittivat tuotantonsa.

1875 Åst­ran­din puu­hio­mo

Valtioneuvos August Krogiuksen Viipurin pitäjään Rakkolanjoen varrelle perustamat puuhiomo ja paperitehdas päättivät hiomojen ensimmäisen rakennusvaiheen maassamme.

Puu­kui­tu kun­niaan

Koulutus lisääntyi ja kansan sivistystaso koheni Euroopassa 1800-luvun alkupuolella. Painotuotteiden kysyntä kasvoi nopeasti. Kirjapainojen ja paperitehtaiden pyrkimykset laajentaa tuotantoaan kilpistyivät kuitenkin raaka-ainepulaan. Lumppuja oli vain rajallisesti saatavilla, minkä vuoksi korvaavaa kuitumassa oli jo vuosikymmeniä pyritty kehittämään.

1844 On­gel­man rat­kai­su

Saksalainen kutomomestari Friedrich Gottlob Keller keksi menetelmän jauhaa vedessä pyörivällä hiomakivellä puusta massaa, joka lumppuun sekoitettuna soveltui paperin valmistukseen. Pyrkiessään hyödyntämään keksintöään hiokkeen teollisessa tuotannossa hän ajautui kuitenkin taloudellisiin vaikeuksiin.

1846 Kek­sinnön ke­hittäjä

Vastoinkäymisten lannistama Keller myi keksintönsä maamiehelleen Heidrich Voelterille, joka patentoi sen omiin nimiinsä. Voelter jatkoi hiomakoneen teknistä kehittelyä muun muassa mekaanikko J. M. Voithin avustuksella.

1867 Pa­rii­sin maail­mannäyt­te­ly

Heidrich Voelter esitteli maailmalle parin vuosikymmenen kehitystyönsä tuloksen: teolliseen tuotantoon soveltuvan hiomakoneen lajittelulaitteineen, tikkumyllyineen ja kokoojakoneineen. Hänen elämäntyönsä palkittiin näyttelyssä kultamitalilla.