HioÂÂÂmoÂÂÂteolÂÂÂliÂÂÂsuus
HioÂÂÂmoÂÂÂteolÂÂÂliÂÂÂsuus SuoÂÂÂmesÂÂÂsa
1856 KiinÂÂÂnosÂÂÂtus SuoÂÂÂmesÂÂÂsa heräsi
Kirjanpainaja Carl Wilhelm Holmström suunnitteli ensimmäisenä Suomessa puupaperin valmistamisen aloittamista. Hän sai senaatilta luvan perustaa puuhiomon ja paperitehtaan Viipuriin, mutta luopui hankkeesta.
1857 NaaÂÂÂpuÂÂÂrit ehÂÂÂtivät edelÂÂÂle
Ruotsin ensimmäinen puuhiomo perustettiin vuonna 1857 Trollhättaniin. Samana vuonna sai alkunsa myös Tanskan hiomoteollisuus ja seuraavana vuonna Venäjän.
1859 KinÂÂÂteÂÂÂrin puuÂÂÂhioÂÂÂmo
Apteekkari Achates Thuneberg lunasti Holmströmin oikeudet ja rakennutti Suomen ensimmäisen puuhiomon Viipurin maalaiskunnan Kinterin kylään.
1866 TamÂÂÂpeÂÂÂreen puuÂÂÂhioÂÂÂmo
Vuori-insinööri Fredrick Idestam perusti Tampereen puuhiomon Tammerkosken rannalle. Seuraavana vuonna hän sai puuhiokkeestaan pronssimitalin Pariisin maailmannäyttelyssä.
1869 KoÂÂÂtiÂÂÂmaisÂÂÂta tuoÂÂÂteÂÂÂkeÂÂÂhitÂÂÂteÂÂÂlyä
Fredrick Idestam kehitteli yhdessä Tampereen Konepajan johtajan Herman Kaufmannin kanssa uudentyyppisen hiomakoneen, jolle he hakivat patentin. Seuraavana vuonna Idestam kokeili menestyksekkäästi kuusen käyttöä hiomapuuna haavan ohella.
1869 Mäntän puuÂÂÂhioÂÂÂmo
Apteekkari Gustaf Adolf Serlachius käynnisti Keuruun pitäjään rakennuttamansa puuhiomon.
1869 NoÂÂÂkian puuÂÂÂhioÂÂÂmo
Idestamin toinen puuhiomo aloitti toimintansa Nokiankosken rannalla.
1871 KyröskosÂÂÂken puuÂÂÂhioÂÂÂmo
Tamperelaiset kauppiaat L.J. Hammarén, G.O. Sumelius ja August Nyberg ostivat entisen kangastehtaan Hämeenkyröstä ja muuttivat sen puuhiomoksi.
1872 ValÂÂÂkeaÂÂÂkosÂÂÂken puuÂÂÂhioÂÂÂmo
Apteekkari E.J. Granberg ja kauppias C.J. Villgrén rakennuttivat puuhiomon ja paperitehtaan Sääksmäen pitäjään Valkeakosken äärelle.
1872 InÂÂÂkeÂÂÂroisÂÂÂten puuÂÂÂhioÂÂÂmo
Kauppa-asiamies Th. Leonard Hellström ja kenraaliluutnantti Carl August Standertskjöld perustivat puuhiomon, paperi- ja pahvitehtaan Anjalankosken rannalle.
1872 TamÂÂÂpeÂÂÂreen toiÂÂÂnen puuÂÂÂhioÂÂÂmo
Tammerfors Träsliperi Aktiebolag rakennutti puuhiomon Tammerkosken yläjuoksulle.
1872 VerÂÂÂlan puuÂÂÂhioÂÂÂmo
Insinööri Hugo Neumann perusti maamme yhdeksännen puuhiomon Verlankosken rannalle. Hiomo paloi 1874. Itävaltalaissyntyinen paperimestari Gottlieb Kreidl, viipurilainen konsuli Wilhelm Dippel ja saksalaissyntyinen paperimestari Louis Haenel rakennuttivat paikalle uuden puuhiomon ja pahvitehtaan, jotka käynnistettiin vuonna 1882.
1873 KuuÂÂÂsanÂÂÂkosÂÂÂken puuÂÂÂhioÂÂÂmo
Kreivi Carl Robert Mannerheimin perustamat puuhiomo, paperi- ja pahvitehdas aloittivat toimintansa Kuusankosken Myllysaaressa.
1874 KyÂÂÂmin puuÂÂÂhioÂÂÂmo
Vuorineuvos Axel Wilhelm Wahrenin Kuusankosken itärannalle rakennuttamat puuhiomo, paperi- ja pahvitehdas aloittivat tuotantonsa.
1875 ÅstÂÂÂranÂÂÂdin puuÂÂÂhioÂÂÂmo
Valtioneuvos August Krogiuksen Viipurin pitäjään Rakkolanjoen varrelle perustamat puuhiomo ja paperitehdas päättivät hiomojen ensimmäisen rakennusvaiheen maassamme.
PuuÂÂÂkuiÂÂÂtu kunÂÂÂniaan
Koulutus lisääntyi ja kansan sivistystaso koheni Euroopassa 1800-luvun alkupuolella. Painotuotteiden kysyntä kasvoi nopeasti. Kirjapainojen ja paperitehtaiden pyrkimykset laajentaa tuotantoaan kilpistyivät kuitenkin raaka-ainepulaan. Lumppuja oli vain rajallisesti saatavilla, minkä vuoksi korvaavaa kuitumassa oli jo vuosikymmeniä pyritty kehittämään.
1844 OnÂÂÂgelÂÂÂman ratÂÂÂkaiÂÂÂsu
Saksalainen kutomomestari Friedrich Gottlob Keller keksi menetelmän jauhaa vedessä pyörivällä hiomakivellä puusta massaa, joka lumppuun sekoitettuna soveltui paperin valmistukseen. Pyrkiessään hyödyntämään keksintöään hiokkeen teollisessa tuotannossa hän ajautui kuitenkin taloudellisiin vaikeuksiin.
1846 KekÂÂÂsinnön keÂÂÂhittäjä
Vastoinkäymisten lannistama Keller myi keksintönsä maamiehelleen Heidrich Voelterille, joka patentoi sen omiin nimiinsä. Voelter jatkoi hiomakoneen teknistä kehittelyä muun muassa mekaanikko J. M. Voithin avustuksella.
1867 PaÂÂÂriiÂÂÂsin maailÂÂÂmannäytÂÂÂteÂÂÂly
Heidrich Voelter esitteli maailmalle parin vuosikymmenen kehitystyönsä tuloksen: teolliseen tuotantoon soveltuvan hiomakoneen lajittelulaitteineen, tikkumyllyineen ja kokoojakoneineen. Hänen elämäntyönsä palkittiin näyttelyssä kultamitalilla.