Sotien jälkeen uittotyötä oli tarjolla kaikille halukkaille. Työtä tarjosivat niin uittoyhdistykset kuin metsäyhtiöt purouitoilleen. Kymin Uittoyhdistyksen miehet vastasivat sekä Verlaan tulevasta että tehtaan ohi uitettavasta puusta. Uittoyhdistyksen leivissäkin oli monia paikallisia miehiä ja nuorukaisia. 1950-luvulla Verlan alueella oli kesäisin töissä noin 20 miestä. Uittomiehet tekivät päivätyötä ja 1940-luvulla työpäivä oli 10-tuntinen. Siikakoski –Lintukymi (Pyhäjärvi) väli oli Verlan miesten hoidossa, Pyhäjärveltä alkoi toisen piirin työporukan alue.

Verlaan jäävä lautta ohjattiin ensin Koulunlahteen, josta pienempiä eriä puuta uitettiin nostolle eli hevoskierrolle jolla puut nostettiin vedestä. Verlaan jäävän puun noston toimitti itsenäinen työporukka; aluksi miesvoimin ja 1900-luvun alkupuolelta lähtien hevoskierron avulla. Nosto- eli hirttomiehet kokosivat hiomapuista sopivan kokoisen nipun joka nostettiin tukipuita eli lontoa pitkin vaunuun. Nostolla työskenteli myös hevospoika joka ajoi puukuorman varastoalueelle sekä pinkkarit jotka siirsivät puut pinoihin.

Verlan vastuu eli Kongonpuomi

Kosken kautta alaveteen uitettavan puun määrää säädeltiin vastuupuomilla. Uittotuvan vieressä parkalla, oli mies passissa ohjaamassa puita ja Jaalan puolella toinen mies kelulla vetämässä puomin auki ja kiinni, sen mukaan paljonko puuta laskettiin ränniin. Rännin suulla oli luukkumies ohjaamassa puita ränniin. Joskus kun sattui ruuhkaa, oli parkalla neljäkin miestä. Ylämiehelle annettiin merkki puomin sulkemiseksi. 1950-luvun lopulla Pertti Malin ja Sulo Tanner vastasivat kahdestaan puiden ohjauksesta ränniin kosken ohi.

Irtouiton aikaan puita sekä upposi että karkasi lautasta puomin ali. Hännänajossa karanneita puita kerättiin väylän rannoilta. Uponneita puita keräsivät pohjapuiden nostajat jotka tekivät töitä uittoyhtiölle urakkapalkalla. Vettyneitä puita oli paljon pohjassa, etenkin niissä kohdin missä lautta seisoi pitemmän aikaa. Talvella nostettiin jään päältä pitkällä puoshaalla avannon kautta, kesällä veneestä käsin. Kerrotaan, että pohjapuista tehtyjä taloja on Verlassa useampiakin. Muuan Hokkanen niminen mies elätti itsensä nostamalla ja keräämällä puita ja myymällä ne takaisin yhtiölle.