Maailmanperintökohde Verlan kävijätutkimuksen tulokset on julkaistu

Verlan puuhiomo ja pahvitehdas liitettiin UNESCOn maailmanperintöluetteloon vuonna 1996. Verla edustaa hyvin säilyneenä esimerkkinä 1800-luvun ja 1900-luvun alun pienimuotoista puunjalostusteollisuutta. Verlassa vierailee vuosittain noin 40 000 kävijää, joista noin 15 000 kävijää osallistuu tehdasmuseon opastetuille kierroksille. Kohteen omistaja ja ylläpitäjä on UPM ja kohteen esittelystä vastaa UPM Verlan tehdasmuseo.

Suomen Maailmanperintökohteiden yhdistys selvittää maamme seitsemän maailmanperintökohteen kävijäprofiilia, asiakastyytyväisyyttä ja rahankäyttöä vuosien 2017-2019 aikana. Kävijätutkimuksessa kerätään tietoa maailmanperintökohteiden kävijöistä ja aluetaloudellisista vaikutuksista suojelu- ja kehittämistyön tueksi.

Maailmanperintöstatus on vahva vetovoimatekijä

Maailmanperintökohde Verlan puuhiomossa ja pahvitehtaassa kerättiin aineistoa kesäkauden 2018 aikana. Kävijäprofiili painottuu yli 45-vuotiaisiin kävijöihin, jotka vierailevat Verlassa 2-5 henkilön seurueessa tai oman perheen kesken. He vierailivat Verlassa lähinnä osallistuakseen opastetulle kierrokselle tehdasmuseossa ja tutustuakseen kulttuuriperintöön. Verla oli suurelle osalle kävijöistä matkan ainoa tai tärkein kohde.

Verlan palvelut saivat kävijöiltä erittäin hyvät arvosanat. He olivat erityisen tyytyväisiä museoon, opastuspalveluihin ja kohteen siisteyden tasoon. Verlan lisäksi kävijät vierailivat alueen muissa matkailukohteissa, kuten Repoveden kansallispuistossa ja Tykkimäen huvipuistossa.

Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että Verlassa vierailevien maailmanperintötietous on korkealla tasolla. Maailmanperintöstatus on suurimmalle osalle kävijöistä tärkeä tekijä matkakohteen valinnassa. Tietolähteinä toimivat internet, tehdasmuseon opastukset sekä perhe ja ystävät.

Verlan matkailun paikallistaloudellista vaikutusta tutkittiin ensimmäistä kertaa

Kävijät kuluttivat keskimäärin 57 euroa vierailunsa aikana kohteessa ja sen lähialueella Kouvolassa. Kulutus kohdistui pääosin majoittumiseen sekä kahvila- ja ravintolaostoksiin. Verlan matkailun paikallistaloudellinen kokonaistulovaikutus vuonna 2018 oli arviolta 2,4 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutus oli 24 henkilötyövuotta. Verlan puuhiomon ja pahvitehtaan paikallistaloudellisia vaikutuksia ei ole aikaisemmin tutkittu.

Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys perustettiin vuonna 2016 vahvistamaan kohteiden välistä yhteistyötä. Kävijätutkimushanke toteuttaa Suomen kansallista maailmanperintöstrategiaa. Hankerahoitus on osa Museoviraston Suomen maailmanperintökohteille myöntämää valtionavustusta tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Tutkimushanke toteutetaan yhteistyössä Metsähallituksen Luontopalveluiden, Suomenlinnan hoitokunnan, UPM-Kymmene Oyj:n, Maanmittauslaitoksen, Rauman kaupungin, Petäjäveden vanhan kirkon säätiön ja Museoviraston kanssa.

 

Verlan puuhiomon ja pahvitehtaan kävijätutkimus 2018.pdf

 

Tilaus
Jos tilaus on keskeneräinen, näet sen tiedot tässä.