Vuosi 1872 – Hugo Neumanin kausi

Hugo Neuman perusti Verlaan puuhiomon vuonna 1872. Hiomo jäi lyhytikäiseksi. Neumanilla ei ollut varoja sen laajentamiseen. Toiminta loppui hiomon paloon vuonna 1874.

Vuosi 1882 – uusi puuhiomo ja pahvitehdas

Vuonna 1882 Kuusankosken tehtailla toimineet paperimestarit Gottlieb Kreidl ja Louis Haenel perustivat Verlaan uuden, suuremman puuhiomon yhdessä viipurilaisen liikemiehen, konsuli Wilhelm Dippellin kanssa. Hiomon yhteyteen rakennettiin myös pahvitehdas.

Vuosi 1906 – osakeyhtiön aikaa

Wilhelm Dippellin kuoltua 1906, muodostettiin Verlasta osakeyhtiö "A.B. Werla Träsliperi och Pappfabrik". Toiminta jatkui muuttumattomana vuoteen 1920, jolloin tehtaan osti Kissakoski Ab, Hirvensalmella sijainnut puuhiomo ja pahvitehdas.

Vuosi 1922 – Kymin Osakeyhtiö

Vuonna 1922 osakkeet siirtyivät Kymin Osakeyhtiölle (nykyisin UPM-Kymmene Oyj.) Tehtaan toiminta jatkui vielä yli 40 vuotta lähes entisissä puitteissa, kuitenkin hiljaa hiipuen. Merkittävimmät uudistukset olivat uudet patolaitteet 1920-luvulla ja vuonna 1954 rakennettu suurempi vesivoimalaitos.

Vuodet 1952-1964 – Verlan tehtaan lakkauttaminen 18.7.1964

Päätös Verlan tehtaan toiminnan lopettamisesta tehtiin 1952, mutta supistamisvaihetta kesti vuoteen 1964. Koneet pysäytettiin ja ovet suljettiin 18.7.1964. Vesivoimalaitokset jatkoivat alueen teollista toimintaa ja Verlankosken vesivoiman hyödyntämistä. Uusin, Verlan punatiilistä rakentamisperinnettä jatkava voimalaitos valmistui kosken vastakkaiselle rannalle 1995. Sen omistaa KSS Energia Oy.

Kuusipuun tie pahviksi

Verlan tehtaan päätuote, valkoinen puupahvi, nautti oman aikansa markkinoilla hyvää mainetta. Sitä myytiin kotimaan lisäksi Venäjälle, Keski-Eurooppaan ja jopa Etelä-Amerikkaan saakka. Tärkeimmät Verlan pahvin käyttäjät olivat kotelotehtaat ja kirjansitomot. Tehtaan vuosituotanto, lähes 2 000 tonnia pahvia, vastaa nykyisin suuren paperitehtaan vuorokausituotantoa.

Pitämällä kiinni vanhentuneesta koneistuksestaan Verla jättäytyi suosiolla maamme pienten tehtaiden joukkoon. Verla saavutti tuotantohuippunsa toimintansa ehtoopuolella, vuosina 1943 ja 1951, jolloin sen pahvin tuotanto lähestyi 2 900 tonnia.

Koko 81 vuoden yhtäjaksoisen toimintansa aikana Verlan tehdas valmisti noin 150 000 tonnia pahvia. Nykyaikainen, keskisuuri tuotantolaitos tuottaa vastaavan määrän puupitoista kartonkia puolessatoista vuodessa. Pelkkä määrällinen vertailu ei kuitenkaan tee Verlalle oikeutta. Sen pahvi, niin 

tehdasvalmisteinen kuin olikin, kulki tuotannon aikana kymmenien käsiparien kautta, mikä antoi sille käsityön leiman.

Verlan suositusta laatupahvista valmistettiin muun muassa:

  • ampumatauluja
  • juustorasioita
  • keksipaketteja
  • kengänpohjallisia
  • kenkälaatikoita
  • kirjankansia
  • koteloita
  • leivoslautasia
  • makaronipaketteja
  • pahvikehyksiä
  • pakkauslaatikoita
  • tupakka-askeja
  • koulutauluja

Historia elää dokumenttielokuvassa

Verlan viimeisinä toimintapäivinä kuvattiin dokumenttielokuva "Näin tehtiin Verlassa käsipahvia". Se näyttää nyt osana museokierrosta elävästi katsojille, millaista työ Verlassa oli.